Alamäkiluistelun junioreiden maailmanmestari: ”Suomalaiset ovat liian vaatimattomia kisatilanteissa”

Teksti: Ellinora Pelamo

 

Vauhtia, musiikkia ja tuhatpäinen yleisö. Alamäkiluistelurataa koristavat suuret sponsorimainokset ja komeat valaistukset. Kilpailuhetkellä yleisö mylvii ja kilpailijat viuhahtavat ohitse muutamassa sekunnissa. Suuret showelementit ovat kohdallaan.

 

Vaikka tapahtumat rakennetaan suurin elkein, on alamäkiluistelu varsin marginaalilaji maailmalla puhumattakaan Suomesta.

”Jenkeissä on muutama alamäkiluistelija, jotka elättävät sillä itsensä. Suomessa se on vielä täysin mahdotonta”, toteaa alamäkiluistelun junioreiden maailmanmestari Mirko Lahti.

Suomessa toimii tällä hetkellä kolme alamäkiluistelurataa: Jyväskylässä, Rautalammilla ja Saariselällä. Lajin kasvusta kertoo noussut harrastajamäärä ja pari vuotta sitten perustettu maailmanlaajuinen lajiliitto. Sen myötä moniin maihin, kuten Suomeen on perustettu oma lajiliitto. Tällä hetkellä Suomen menestyneimmät alamäkiluistelijat tekevät lajia tutummaksi minkä pystyvät.

”Teemme kaikkemme, jotta saisimme lajitietoutta eteenpäin. Pyrimme toteuttamaan erilaisia tapahtumia, joissa on mahdollisuus kokeilla lajia aina lapsista aikuisiin saakka.”

Haasteita lajiin kehittymiseen tuovat resurssien puute. Alamäkiluisteluradan ylläpitäminen on sen verran kallista, ettei moni suomalainen ole vielä rohjennut lähtemään rakennuttamaan tiluksilleen omaa rataa. Vaikka harrastuspaikkoja on Suomessa vain muutama, ovat suomalaiset niittäneet mainetta lajin parissa: junioireiden maailmanmestaruus, Mirko Lahti (kevät 2017) ja vuonna 2011 maailmanmestaruuteen luisteli Arttu Pihlainen. Nykypäivänä alamäkiluistelu kerää tuhatpäisen yleisön niin Suomessa kuin muualla maailmalla.

”Se että liittotoiminta kehittyy ja siihen panostetaan, motivoi se myös meitä urheilijoita omistautumaan lajille enemmän.”

 

Jääkiekosta alamäkiluisteluun

Mirko Lahti on pienestä pitäen harrastanut extreme-lajeja. Esimerkiksi 4-vuotiaana hän aloitti motocrossin. Hän on myös seurannut alamäkiluistelukilpailuita lapsesta saakka. Itse lajin pariin hän ajautui yhdistämällä kaksi pitkäaikaisinta harrastustaan: jääkiekon ja laskettelun.

”Jääkiekko ja laskettelu antavat loistavan pohjan alamäkiluisteluun. Erityisesti laskettelutausta on paljon hyötyä.”

Jääkiekko yhdistetään helposti alamäkiluisteluun. Samankaltaiset varusteet ja luistimet, ovat ajaneet monet jääkiekkoilijat testaamaan lajia. Lahti kuitenkin katkaisee siivet huhulta, että jääkiekko olisi välttämättä avain lajissa menestymiseen.

”Ennemmin laskettelu on se laji, josta alamäkiluistelussa on hyötyä. Totta kai jääkiekkotausta on hyödyksi luistinten hallintaan, mutta onhan kuitenkin suksi ja luistin täysin eri asia. Ehkä lätkäpiireissä vaan uskalletaan mennä kokeilemaan lajia ja sitä kautta levittää sanaa eteenpäin”, pohtii Lahti.

Lahti painottaa, että avain alamäkiluistelussa menestymiseen on monipuolinen liikunta- ja harrastustausta. Alamäkiluistelussa yhdistyy monia elementtejä monista eri lajeista.

”Mitä monipuolisemmin olet treenannut, sitä helpommin alamäkiluistelu luonnistuu.”

 

Extremestä adrenaliinia

Mirko Lahti voitti maailmanmestaruuden keväällä 2017. Tie junioreiden maailman mestariksi ei ole ollut itsestäänselvyys. Hurjapääksi itseään kuvaileva Lahti koki surkean sattumusten sarjan, kun hän joutui kahtena peräkkäisenä kesänä vakavaan onnettomuuteen.

”Ensiksi kaaduin rullaluistimilla ja pohjeluu katkesi. Siitä toivuttua seuraavana kesänä jouduin kevytmoottoripyörällä onnettomuuteen, jossa viisi kylkiluutani katkesi ja perna repesi. Se vaati hieman pidemmän toipumisen ja urheileminen jäi toissijaiseksi.”

Onnettomuuksien myötä nuori urheilijalupaus joutui siirtämään haaveita alamäkiluistelun aloittamisesta.

”Kun pääsin ensimmäistä kertaa laskettelemaan onnettomuuksien jälkeen, oli selvää, että aion panostaa alamäkiluisteluun. ”

Kaikkien onnettomuuksienkaan jälkeen ei miestä pelota kaarteet, hyppyrit tai vauhti jäisessä mäessä. Päinvastoin.

”Pahoja loukkaantumisia on ollut ja ne ovat myös kasvattaneet. Oikeastaan tuntuu siltä, ettei loukkaantumiset enää pelota. Saan adrenaliinin virtaamana mitä enemmän on vauhtia ja vaarallisia tilanteita.”

Rohkeus on opeteltavissa

Vaikka laji näyttää katsojan silmiin hurjalta ja jopa vaaralliselta, ei Lahti pidä itseään erityisen rohkeana. Laji ei vaadi sen enempää rohkeutta kuin muutkaan extreme-lajit.

”Rohkeus on opeteltavissa. Ainahan ensimmäinen kerta jännittää lajissa kuin lajissa, mutta sen jälkeen siihen tottuu eikä se vaadi erityistä rohkeutta. Alamäkiluistelu aloitetaan askel kerrallaan.”

Yleisesti hallitseva junioreiden maailmanmestari toteaa, että suomalaisten täytyisi olla ylpeämpiä siitä mitä ovat.

”Suomalaiset menevät monesti liian vaatimattomalla asenteella kisatilanteeseen: käydään nyt kokeilemassa ja katsomassa, jos ennätykset paukkuisivat. Ei. Kisaan mennään kohteliaan röyhkeänä ja rinta rottingilla ylpeänä tehdystä harjoittelusta. Siinä ei enää ”kattella” tai pyydellä vastustajalta mitään anteeksi”, pamauttaa Lahti itsevarmana.

Lieneekö tässä salaisuus nuoren alamäkiluistelijan huikeaan uranousuun. Viimeinen kausi juonior-sarjassa asetetaan koviin tavoitteisiin.

”Minä lähden kehittämään itseäni eteenpäin. Molemmissa sarjoissa kilpaileminen palvelee kehittymistä hyvin. Maailmanmestaruuden uusiminen on nuorten sarjassa pääasiallinen tavoite. Miesten sarjassa pyritään kiilaamaan kärkipäähän ja haastamaan huiput,” päättää Lahti haastattelun.