200 matkustuspäivää vuodessa muuttuivat oman aktiivisuuden lisäämiseksi

Uusi Formula 1 -kausi lähestyy kovaa vauhtia ja tätä odottaa myös urheilutoimittaja Mervi Kallio. Vaikka Kallio pakkaakin laukkunsa aina viime tipassa Reijo Jylhältä saadun vinkin mukaan, on naisen laukku ollut pakattuna ainakin ajatuksissa jo pidemmän aikaa. Tämä maailmaa matkannut toimittaja olisi jo enemmän kuin valmis näkemään suurta formulaperhettä.

”On ollut todella poikkeuksellinen vuosi, kun on saanut olla niin paljon kotona. Toisaalta olen ollut onnekas, sillä töitä on samaan aikaan ollut enemmän kuin koskaan. Kaipaan kuitenkin jo meidän isoa formulaperhettä ja mimmiporukkaa. Rakastan työtäni ja koen olevani tietyllä tapaa etuoikeutettu ja samaan aikaan olen todella kiitollinen tästä. Suomessa voi olla vain yksi ihminen kerrallaan, joka tekee tätä työtä ja se olen nyt minä,” pohtii Kallio.

Normaalisti Kallio matkustaa formuloiden perässä lähes 200 päivää vuodessa. Viime vuonna kuitenkin myös formuloissa koettiin hyvin erilainen kausi. Kaikesta huolimatta se saatiin vietyä läpi ja pääsimme samalla näkemään yhden tapahtumarikkaimmista kausista. Kalliolle viime kaudella ratojen sijaan tutummaksi tuli F1-studio.

”Kun on paljon pois kotoa, niin se vaatii perheeseen ja ystäviin yhteydenpitoa. Olen tyyppi, joka helposti uppoutuu siihen tiettyyn hetkeen ja paikkaan. Eli siellä missä olen, niin ovat myös ajatukseni. Nyt on ollut tietyllä tapaa helpompaa. Kun työpäivä on loppunut, on oikeasti ollut aikaa tehdä asioita ja on pystynyt tapaamaan ystäviä. Ja tietysti on saanut nukkua omassa sängyssä,” naurahtaa Kallio.

”Töiden osalta aikaa on paljon kulunut studiossa. Tämä erilainen aika antoi kuitenkin tilaa ja ideoita uusille ohjelmille. Seurattiin urheilua ilmiöinä ja tietysti siinä sivussa koronatilannetta ja urheilijoita. Itselläkin urheilujournalismissa on aina tuloksia enemmän kiinnostanut tarinat ja urheilijat taustalla. Mitä kaikkea vaatii olla absoluuttisella huipulla? Tv:ssä näemme usein vaan ne huippuhetket, mutta tarina ja matka taustalla jää varjoon. Esimerkiksi Formula 1:ssä on 20 maailman parasta kuskia ja heistäkin voi vain pari olla taistelemassa MM-tittelistä.”

Mervi Kallion intohimo urheiluun ei jää kuitenkaan vaan töiden tasolle. Koronavuoden aikana jo valmiiksi aktiivinen tehopakkaus on löytanyt itsensä yhä useammin niin tennis- ja golfkentiltä kuin myös nyrkkeilykehästä. Ensimmäinen kipinä urheiluun sytytettiin, kun kolmevuotias tyttö vietiin satujumppaan. Siitä alkoi Kallion oma innostus aktiivisuuteen aina jalkapallokentiltä Mäkelänrinteen urheilulukioon. Sittemmin jalkapallo jäi, mutta intohimo liikkumiseen ja urheiluun ei ole hävinnyt.

”Minulla on ollut haaveena, että joskus pystyisi treenaamaan säännöllisesti. Nyt olen pystynyt käymään kaksi kertaa viikossa valmentajan kanssa treenaamassa ja kerran viikossa nyrkkeilemässä. Urheilen oikeastaan joka päivä. Inspiroidun urheilusta ja rakastan liikkumista,” kertoo Kallio.

”Ja omaan aivan kauhean kilpailuvietin, pelataan sitten tennistä tai Aliasta, aina pitää voittaa. Kaveritkin aina nauravat, että minun kanssani ei voi tehdä mitään vaan jotenkin puoliksi. Olen aina ajatellut, että miksi pelata, jos ei pelaa voitosta,” naurahtaa Kallio.

Vuoden takainen pysähdys sai meidät näkemään maailman hetkellisesti ilman urheilua. Tämä tuntui meistä monesta todella oudolta, varsinkin heille, jotka työskentelevät jokapäiväisesti urheilussa. Mutta mitä tapahtuisi jos urheilu loppuisi kokonaan?

”Jo kevään pysähdys oli todella outo. Huomasi miten iso merkitys urheilulla on meihin. Itsellä tietysti ensimmäisenä töiden kautta. Eihän meistä varmaan kukaan osannut arvata, että tämä tulee kestämään näin kauan.”

”Urheilu yhdistää ihmisiä, koko kansakuntia ja on todella tärkeää viihdettä meille. Vaikka se onkin ensimmäinen tärkeä asia, mikä ei ole niin tärkeä. En pysty oikein edes ajattelemaan maailmaa ilman urheilua. Olisi melkein kuin meiltä vietäisiin joku aisti pois. Urheilulla on kuitenkin niin valtava merkitys. Paitsi sillä, että itse pääsee liikkumaan ja urheilemaan, niin myös sillä, että saadaan seurata huippu-urheilua. Urheilu yhdistää hyvin erilaisia ihmisiä. Olen itsekin urheilun kautta tutustunut paljon ihmisiin ja aivan ystävystynytkin,” pohtii Kallio.

Siirrämme kuitenkin katseet tulevaan urheiluvuoteen. Toiveissamme siintää vuosi, jossa pääsisimme edes askeleen lähemmäs normaalimpaa aikaa ja niitä tunteiden täyteisiä hetkiä. Miltä tuleva urheiluvuosi näyttääkin, olemme nälkäisempiä ja valmiimpia kuin koskaan.